Batumin yössä yllätti reissun ensimmäinen ukkoskuuro ja sade jatkui koko seuraavan päivän, kun Mörkö suunnisti kohti Kaukasusvuoristoa. Tie kiemurteli vuorien ja rotkojen reunoilla. Välillä oli jänniä paikkoja, kun tie oli reunastaan sortunut ja kadonnut rotkoon. Sateet irrottivat kallioista kiviä ja Mörkö sai väistellä melkoisia kivenmurikoita ylös kiivetessään. Teiden kunto ei taaskaan antanut aihetta vauhtispurtteihin, mutta ylämäet Mörkö kiipeää huomattavasti vauhdikkaammin kuin Ajokki.

Vuoristokylä Mestiassa vietettiin kaksi yötä ja sateiden välissä aurinko paistoi koko päivän. Kaupungissa käy paljon reppureissaajia, eikä lentolippukaan Batumista tänne maksa muutamaa kymppiä enempää. Mestiassa on erinomaiset vaellusmaastot ja osa pikavuorolaisista kävikin huiputtamassa yhden vuorista. Rispektit niille nimeltä mainitsemattomille trekkaajille, jotka lähtivät 7 tunnin vaellukselle ilman vettä ja eväitä – ja joutuivat kerjuulle kesken matkan suun kuivuessa hiekkapaperiksi.

Mestiasta lähdettiin ajamaan halki Georgian kohti Azerbaidzanin rajaa. Gorissa pysähdyttiin tutustumaan Stalinin synnyinkotiin ja vierailtiin Stalin-museossa. Museossa oli lähinnä valokuvia ja patsaita, eikä ne vähäiset tekstitkään teosten vieressä auenneet, kun käytetyt kielet olivat venäjä ja gruusia. Onneksi pääsimme salakuuntelemaan yhtä englantia puhuvaa opasta. Muuten olisimme voineet jäädä autuaan tietämättömiksi siitä, kuinka arvostettu ja pidetty hallitsija Stalin oli.

Yöpaikka löytyi pienestä Rustavin kaupungista, läheltä Azerbaidzanin rajaa. Kaupungissa ei ollut yhtään mitään nähtävää. Tämän vahvistivat myös paikalliset, kun joku koitti tiedustella asioita minkä vuoksi kaupunki tunnetaan (vastaus oli ”ei minkään”). Tylsät neuvostokaupungit ovat siitä kivoja, että silloin on kerrankin aikaa istua porukalla gruusialaiseen ravintolaan nauttimaan paikallisista herkuista. Tutuiksi tulivat mm. khinkalit (lihalla ja lihaliemellä täytetyt taikinanyytit, isompia kuin pelmenit), khachapuri (lämmin leipä joka muistuttaa pizzaa juustolla), kharcho (lihakeitto) ja shashlik (grillattu lihavarras). Vatsansa sai pullolleen taas viidellä eurolla.

Matkasuunnitelma

Kaukasian matka on päässyt jo mukavasti puoleen väliin, joten tässä vaiheessa on hyvä olla jonkinlainen reissusuunnitelma 🙂 Ei liene vaikeaa arvata, että kyseessä on vähintäänkin summittainen arvaus tulevien aikojen ohjelmasta.

Kirjoitushetkellä Pikavuoro on Azerbaidzanin puolella suuntanaan Baku. Bakun jälkeen suunnataan Georgian kautta Armeniaan.