Mietteitä Slovakiasta ja matka Puolaan

Pe 24.4.2015, Krakova (PL)

Palataanpa vielä hetkeksi ajassa taaksepäin ja Budapestista lähdön jälkeisiin päiviin. Majoituimme siis Unkarin pääkaupungin jälkeen Slovakiaan, pieneen historialliseen kaupunkiin nimeltä Banska stiavnica. Matka Budapestista ei ollut pitkä ja pääsimme perille hyvissä ajoin iltapäivällä. Kiinnostava pikkukaupunki. Mitä ilmeisemmin paikka on kesäisin turistien suosiossa, mutta sesonki ei näemmä ollut vielä alkanut. Ajokkikin saatin pysäköityä erään kirkon viereen, mitä ilmeisemmin turistibusseille tarkoitetulle parkkipaikalle ilmaiseksi. Kerrankin näin. Sesongin aikana tunti olisi maksanut 2,5 euroa. Tungostakaan ei parkissa ollut, bussimme oli paikalla ainoa. Ei siis ihme, että pysäköitivalvojan puurakenteinen koppi oli tyhjä ja suljettu.

Banska stiavnican tunnelma oli paitsi jossain määrin historiallinen, myös jollain tavoin kylämäinen. Kaikki tuntuivat tuntevan toisensa ja esimerkiksi majoituksen löytämisessä oltiin valmiita auttamaan varsin auliisti. ”Ystävälläni on majatalo tuossa lähellä, haluatteko että soitan hänelle?” Kaupungin asukkaat kuitenkin olivat kaikkea muuta kuin tyrkyttäjiä. Pikemminkin tunnelma oli hyvinkin sivistynyt ja jopa semiboheemi. Kasvisruokaa oli saatavilla ja ambient-henkinen musiikki soi satoja vuosia vanhoihin historiallisiin rakennuksiin perustetussa kahviloissa ja ravintoloissa.

Hieman arvoitukseksi tosin jäi, miten ihmeessä nämä kultturellit vaihtoehtohenkiset ihmiset tulivat toimeen. Hintataso oli nimittäin hyvin edullinen. Slovakiassa käytetään euroja. Esimerkiksi eräs pikavuorolainen tilasi lounaaksi keiton, kanaleikkeen ja lasin viiniä. Lasku oli viisi ja puoli euroa. Oluen hinta ravintolassa oli tyypillisesti euron luokkaa. Aika edullista, mutta ehkäpä hinnat nousevat sesongin alkaessa. Itse en muista kohdanneeni yhtään toista euroja käyttävää maata tai paikkaa, jossa olisi ollut yhtä edullista kuin Banska stiavnicassa.

Yövyimme Slovakiassa siis vain yhden yön. Matka jatkui eilen puolelta päivin. Osa matkalaisista nimittäin suuntasi aamupäivällä Banska stiavnican paikalliseen kaivosmuseoon, onhan kaupunki ilmeisesti kuuluisa jo ammoisista ajoista jatkuneesta kaivostoiminnastaan. Itse en mukana ollut. Ahtaan paikan kammoisille eivät kuulemma mukana olleet tätä museokäyntiä suosittelisi. Ymmärrän hyvin, onhan museo rakennettu vanhaan, osin käsin louhittuun kaivokseen.

Yleisesti ottaen Slovakia vaikutti hyvin siistiltä ja hyvin hoidetulta maalta. Jonkin matkaa Banska stiavnicasta maasto muuttui vuoristoiseksi. Sää oli mainio ja aurinkoinen, maisemat jälleen kerran hienoja. Aurinkoisesta ja lämpimästä ilmasta huolimatta monen vuoren huipulla näkyi olevan yhä lunta, ja olipa pieniä lumipälviä havaittavissa jopa metsäisen tieosuuden varjoisissa paikoissa. Slovakian tämä osa lienee myös jonkinasteinen talviurheilukohde. Ajoimme nimittäin ohi useammastakin laskettelurinteestä ja niiden yhteyteen rakennetuista alppihenkisistä hotelleista. Vaikka kävimme varmaankin korkealla, oli tie kuitenkin koko ajan sula ja lämmintäkin parikymmentä astetta. T-patalkeli.

Busiin piti vuokrata Slovakian rajalla erityinen tiemaksuja rekisteröivä ja tuulilasin sisäpuolelle imukupeilla kiinnityvä laite. Poistuessamme Slovakiasta tämä samainen aparaatti palautettiin hieman ennen rajaa olleeseen toimistoon jossa siitä maksettu takuuraha saatiin takaisin. Parin kilometrin päässä Puolan puolella sama prosessi toistui jälleen. Jouduimme vuokraamaan Puolasta vastaavan, muta hieman erilaisen laitteen. Tässä ei ollut imukuppeja vaan tarrakiinnitys. Kippari Laine oli näissä asioissa tarkka. Varsinkin Puolassa tehdyistä tiemaksuvirheistä oli tiettävästi aiempaa kokemusta. Homma kuitenkin saatiin järjestymään ja liikkeelle lähdettyämme laite näytti toimivan. Se nimittäin piippaili aika ajoin sangen täsmällisesti ja uskottavan kuuloisesti.

Olemme Shengen alueella ja se näkyi sekä Slovakian että Puolan rajoilla. Minkäänlaisia tarkastuksia ei nimittäin ollut ja rajakopitkin olivat tyhjillään ja täysin hylättyjä. Suurin haaste näillä rajoilla näkyvät nykyään olevan nuo jo edellä mainitut tiemaksut. Niitä saattaa joku ollakin kyttäämässä. Muuten liikkuminen on Euroopan unioni periaatteiden mukaisesti vapaata.

Puola, ainakin rajan ja Krakovan välillä nähty sellainen, vaikutti sangen vauraalta. Tie oli hyvää ja omakotitalot suuria. Sangen kiintoisaa ja erikoisuudessaan suomalaisen silmää miellyttävää arkkitehtuuria muuten. Jyrkät katot ja paljon kerroksia, niin näyttävät eteläpuolalaiset asuvan. Tiedä sitten asuuko samassa talossa kokonainen suku vai onko jokaisella perheenjäsenellä oma kerros. Tilaa useimmissa taloissa näytti molempiin ratkaisuihin ainakin olevan.

Krakovaan saavuttiin alkuillasta, mutta siitähän jo kerroinkin eilen. Matka jatkuu taas sunnuntaiaamuna, jahka Auswitchin ja Birkenaun keskitysleirmuseot tulevat huomenna katsastettua.