Kiinan suhteen ollaan ehkä yleisesti oltu hieman hitaasti lämpeneviä Pikavuorolaisten keskuudessa. Mukavuudenhaluisimmat ovat tuskastuneet jo aikapäivää sitten siihen, että kun yhteistä kieltä ei löydy on vastaus todella usein, ja ilmeisesti varmuuden vuoksi NO – ei. Toisin, kuin monille Thaimaassa matkustaneille ja hymyyn tottuneille, puuttuu täältä tapa vastailla kyllä, kyllä, syystä tai syyttä.
Hainanilla kohdattiin ensimmäistä kertaa tilanne, että kun hotellissa kysyy yösijaa, suomeksi, englanniksi, piirtäen tai viittoen oli reaktio, kuin olisi mennyt lihakauppaan tiedustelemaan hiusten leikkuuta. Kertakaikkisen hämmentynyt NO.
Nyt Shanghaissa ja vielä kärjistetymmin Nanjingissa eivät esimerkiksi taksikuskit välttämättä edes halua ottaa kyytiin ulkomaalaisen näköistä asiakasta. Uskoisin, että varmuuden vuoksi NO.
Itse olen suhannut pitkin Shanghaita älypuhelimen karttaohjelman kanssa mielestäni menestyksekkäästi hieman Hong Kongin tahtia muistuttavalla maanisella tavalla viimeiset neljä päivää. Taksikuskeille, jotka ovat viittoneet NO, NO olen näyttänyt haluamani paikan karttaohjelmasta. Mikäli vastaus on silti ollut NO, olen kaivanut samaisesta paikallisella nettiliittymällä varustetusta puhelimesta kadun nimen kiinalaisin kirjaimin. Enkä itseasiassa ole tullut jätetyksi ilman kyytiä kertaakaan. Tosin kiinalaista kirjoitusasua kaivaessani, olen melko röyhkeästi jo yleinsä istunut taksin takapenkillä. Kenties on tuuriakin ollut matkassa.
Varmuuden vuoksi olen seurannut matkan edistymistä vielä GPS:n avulla. Hassua kyllä, ainut kerta, kun uppouduimme Janin kanssa takapenillä juoruilemaan, emmekä katsoneet, minne taksi vei, oli se ainut kerta, kun saman nimiset eri puolilla kaupunkia olevat paikat olivat menneet kuskilla sekaisin. Harmia ei synytyny, mutta kuski kyllä naureskeli ja selitteli kovasti kiinaksi tilannetta vielä loput 10 kilometriä.
Shanghaissa on jotain samalla tavalla koukuttavaa, kuin Hong Kongissa. Äänet jakaantuvat puoliksi toisten huokaillessa Hong Kongin mystisille kujille ja Macaon kimallukseen takaisin ja toisten kiittäessä Shanghain siisteyttä, helppokulkuisuutta, sekä modernia kauneutta.
Hitaasti avautuneesta Kiinasta ovat tulleet selväksi ainakin kauppataidot. Jos jotain myydään, niin sitä myydään sitten tosissaan ja todennäköisesti koko kadun mitalta. Ja sanotaanko, että tuotteen laadun saa valita. Täältä voi vastaan tulleena esimerkkinä ostaa kokonaisen lehmän nahan ja teettä siitä suojan tietokoneelleen, jos haluaa nähdä vaivaa ja saada loistavan ja aikaa kestävän kotelon. Toisaalta täältä voi ostaa eri värisen ja logoisen nahkaa muistuttavan pussukan vaikka vuoden jokaiselle päivälle, jolloin eivät pussukat lopu kesken vetoketjun rikkoutuessa tai värin haalistuessa yhdestä.
Luotijunalla todellakin hurautimme Nanjingiin ja sieltä yhden Home Inn -yön jälkeen alle neljässä tunnissa Pekingiin. Ja hei, täällä ei todellakaan näe mihinkään. Ensivaikutelma on melko painajaismainen.
Hei
Näkyykö sielläpäin maailmaa Nokian uusia Lumia 920/820620 (WP8) malleja myynnissä ja mainonnassa. Saati ihmisiä jonotamassa niitä 🙂
Android käyttiksellä varustettuja ainakin riittää.
kauppamies: who cares? mäsäfirman troijalaisia, ei niitä roskia pitäisi KENENKÄÄN ostaa.
Who cares? Esimerkiksi sellainen joka on käyttänyt eri Android versioita jo 5 vuotta, mutta katsoo teknologiaa eteenpäin….
Noh. Ehkä ajatus monella on 5 vuoden päästä taas ihan toinen….
Kävin pari vuotta sitten Pekingissä ja silloin siellä oli kohtalainen savusumu. Olen menossa sinne toukokuussa uudelleen toivottavasti ilma on silloin puhtaanpaa mitä TV:stä on nyt näkynyt.